Makasin taas viimeyönä valveilla ja mietin, minä päivänä päätän elämäni. On kummaa, että nyt kun tuntuu ettei muuta ulospääsyä omasta helvetistäni ole, tahtoisin todella elää sydämeni pohjasta saakka. En vaan tahdo enää jaksaa. Jokainen kirje, jokainen viesti joka ilmoittaa pikavipin tai laskun myöhästyneestä maksusta sivaltaa kuin ruoska.
Selkärankani alkaa olla katkeamaisillaan, mikä on se viimeinen tilanne, joka lyhistää minut lopullisesti kasaan..
Sen olen huomannut. Vipit voi helposti pilata elämän, ei tahdo jaksaa mitään kaikkien näiden velkojen vuoksi. On vain ajan kysymys, milloin elämäni tulee päätökseen.
Välillä on tilanteita joissa unohtaa kaiken, mutta heti kun on hetken yksin, kaikki tulee mieleen. Se, miksi kaikki päätyi tähän, missä olisin nyt jos näin ei olisikaan käynyt? Josjos- kysymyksiä on mielessä paljonkin. Mutta mitä sitä jossittelemaan kun paska on jo housussa.. ei nyt kirjaimellisesti..
Tässä on myös yksi syy miksi en ole jatkanut kirjottelua pitkiin aikoihin. Olen jotenkin nyt huomannu että taidan potea jonkin sortin masennusta, sillä illalla/yöllä kyllä jaksaisin tehä vaikka mitä mutta en nyt.
täytyy jatkaa yrittämistä
xoxo H
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti